Mitä on kosto? ja miksi se on myös rangaistus?

Oikeus - jollekin yksilölle (oikeusjärjestyksen mukaan) kuuluva etu tai valta tehdä jotakin (käytetään myös termiä subjektiivinen oikeus)
oikeudenmukaisuus - se mikä on oikein
kosto - epäoikeudenmukaiseksi koetun kohtelun johdosta suoritettu toimenpide, jolla pyritään vahingoittamaan vääryyttä aiheuttanutta henkilöä, tämän omaisuutta tai lähipiiriä.
rangaistus - rikoksen seuraus rikoksentekijälle

En oikein ymmärrä?
jos minulla on oikeus, minulla on valta tehdä se mikä on oikein oikeudenmukaisesti.
Tästä seuraa se, että oikeutta rikkova saa minulta rangaistuksen.
Hullua tässä on se, että yksilönä antamani rangaistus onkin kostoa, joka pyrkii vahingoittamaan vääryyttä tehnyttä henkilöä, tämän omaisuutta tai lähipiiriä.
Toisaalta yhteiskunnan langettama rangaistus on oikeudenmukaisuutta, vaikka sekin pyrkii vahingoittamaan vääryyttä tehnyttä henkilöä, tämän omaisuutta tai lähipiiriä. missä siis vitsi piilee?

Onko oikeudenmukaisempaa, että useat ihmiset ovat yhtä mieltä rangaistuksen (koston) laadusta kuin yhden ihmisen (uhrin/toimeenpanijan) mielipide rangaistuksen laadusta? Voiko useat yksilöt tai yksilö tehdä virhearvion rangaistuksessa ja ylilyödä rangaistuksen määrän? milloin ihmiset ylittävät rangaistuksessa koston kynnyksen?

Aggressio - yksi osa ihmisen käyttäytymistä, joka voi ilmetä muun muassa haastavana käytöksenä, vihamielisyytenä, hyökkäävyytenä, äärimmäisenä kilpailullisuutena, hyökkäysten aloittamisena tai tapana tai käytäntönä ryhtyä helposti hyökkäyksiin sekä eri muotoisena vihamielisenä tai tuhoavana käyttäytymisenä tai toimintana hyvin erilaisissa muodoissaan. Aggressio on tunne ja taipumus ja eri asia kuin väkivalta.

Ärtyminen/ärsyyntyminen - henkilö kokee itsensä häirityksi tai tuntee, että jokin henkilö, asia tai ilmiö rikkoo yleisiä sopimuksia esim. käyttäytymisnormeja.

Loukkaantuminen - on kipua nykyhetkessä. Loukkaantuminen tuntuu samalta kuin suru – olo on tyhjä ja pettynyt. Jos ihminen ei suostu unohtamaan loukkaantumistaan, niin hän usein käyttää kärsimystään rangaistakseen toista. Loukkaantumisen tunne voi syntyä toisen ihmisen epäkunnioittavasta käyttäytymisestä, omasta väsymyksestä ja stressistä, eilisen päivän tai lapsuuden tapahtumista tai kaikkien niiden yhteisvaikutuksesta eli se voi liittyä tilanteeseen, fyysiseen ja psyykkiseen vointiimme ja/tai muistoihimme.

Suuttuminen - kokemus henkilön, asian tai ilmiön epäoikeudenmukaisuudesta toista henkilöä, asiaa tai itseään kohtaan. mikä erottaa suuttumuksen vihasta?

Viha - inhon, vastenmielisyyden, antipatian tai vihamielisyyden tunne. Viha voi kohdistua tunteen kokijaan, toiseen henkilöön, asiaan tai ilmiöön. Usein vihalla tarkoitetaan voimakasta tai intohimoista tunnetta, mutta viha voi olla myös "kylmää", tai vähäistä inhoa. Viha voi perustua vihan kohteen pelkoon tai aiempiin negatiivisiin kokemuksiin kohteesta. on luonnollista vihata sellaista, joka uhkaa henkilön olemassaoloa, hyvinvointia tai arvomaailmaa.

Raivo - tarkoittaa aggressiivista tunnetta ja mielentilaa sekä niitä ilmentävää käyttäytymistä. Raivon vallassa olevan ihmisen harkinta ja päätöksenteko ei ole samalla tavoin kontrolloitua kuin normaalisti. Raivo voi ilmetä sanoina, eleinä tai väkivaltaisina tekoina.

Kateus on voimakas aggression ja tuhoavuuden lähde, samoin kuin mustasukkaisuus, jonka voi katsoa olevan kateutta rakkaudesta ja tavallaan oman asemansa puolustamista. Kateuden nähdään usein olevan väärää ja vahingollista, mutta itse asiassa on mahdotonta vetää raja omien etujen oikeutetun aggressiivisen puolustamisen ja kateuden välille.

Häikäilemättömyys ja röyhkeys ovat aggression avoimia ilmenemismuotoja. Alistetussa asemassa elänyt voi olla oppinut toteuttamaan aggressionsa salaa. Katkeruus hänen kohdallaan voi johtaa epärehelliseen käyttäytymiseen ja rikollisiin menetelmiin hyvän hankkimiseksi.

Ovatko tunteet oikeudenmukaisuuden mittarit?
Joku voisi sanoa, että viha ja loukkaantuminen ajaa kostoon, suuttuminen rangaistukseen. Kuitenkaan tunteittemme herättämät ajatukset eivät aina pidä paikkaansa, vaan ne voivat pohjautua enemmän aikaisempiin kokemuksiin, asenteisiin suhteessa toisiin ja itseensä sekä käsityksiin oikeasta ja väärästä, kuin tilanteeseen, joka tunteen laukaisee.
Meillä on myös taipumus aggressioon, sillä me puolustamme omaamme ja kilpailemme paremmasta elämästä. Onko siis ihme, että haluamme rangaista niitä, jotka uhkaavat, sabotoivat tai estävät pyrkimyksemme?

Kosto voi olla myös puolustautumisen keino, jolla varmistetaan, ettei toisen henkilön hetkellisesti saavuttama voitto meistä muutu pysyväksi tavaksi alistaen käyttää hyväksi häviäjää.
Voisiko tämän kääntää myös niin, että yhteiskunnan rangaistus yksilöä kohtaan varmistaa, ettei yksilön hetkellisesti saavuttama voitto yhteiskunnan oikeudesta muutu pysyväksi tavaksi alistaen käyttää hyväksi yhteiskuntaa tai tämän erillisiä yksilöitä?

Voisiko kosto olla aina seurausta aggressiosta, oli se sitten ärtymystä, loukkaantumista, suuttumista, vihaa, raivoa, kateutta, mustasukkaisuutta tai katkeruutta?
Voiko kostaa tunnetilassa, joka yleensä luokitellaan voimakkaaksi mielihyvän tunteen kokemukseksi, kuten ilossa, rakkaudessa, hyväntuulisuuden vallitessa, helpottuneena, rentoutuneena, onnellisena?
Voiko tunteiden hallitessa olla oikeudenmukainen ja päättää rangaistuksen luonteesta?
Onko objektiivisyys rangaistuksen ero kostosta, jokavoisi siis myös olla subjektiivisesti valittu rangaistus.

Filosofia - ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan muun muassa todellisuuden perimmäistä olemusta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä teemoja. filosofia on enemmän tutkimusmenetelmä kuin joukko väittämiä tai teorioita. Filosofinen tutkimus perustuu järkeen ja rationaalisiin perusteluihin, ja pyrkii välttämään perusteettomia oletuksia. Tutkimuksen tavoitteena on systematisointi, yleisyys ja asioiden syvempi ymmärtäminen

Etiikka - tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. Etiikka on sidoksissa muuhun ajatteluun siinä, että vastaukset eettisiin kysymyksiin riippuvat usein vastauksista todellisuuskäsitystä tai muita ajattelun osa-alueita koskeviin kysymyksiin.

Moraali - on yhteisössä vallitsevia käsityksiä, arvostuksia ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä.

Laki - koostuu muun muassa velvoittavista oikeusnormeista ja sisältää usein erilaisia määritelmiä. Oikeuslähteenä laki on sen soveltajaa vahvasti velvoittava.

Oikeusnormit - ovat kieltäviä, käskeviä tai sallivia. Oikeusnormit eroavat esimerkiksi moraalisista normeista siten, että oikeusnormi sisältää aina julkisen pakkovallan käytön uhan siten, että oikeusnormin rikkomisesta lainsäätäjä on määrännyt seuraamuksen, kuten oikeustoimen pätemättömyyden, velvollisuuden suorittaa vahingonkorvausta tai rangaistuksen. Lain rikkomuksen tutkii ja seuraamuksen määrää asiallisesti, alueellisesti ja asteellisesti toimivaltainen tuomioistuin.

Lopulta
Olen yhtä sekaisin kuin alussakin. Huomaan joutuvani yksinkertaisia kysymyksiä tehtyäni outoon kurimukseen, joka sitoo itseensä ihmisen perimmäisiä käyttäytymismalleja, tunnetiloja ja ajattelun määrittelyä. On outoa, että niinkin usein käytettyihin, ilmiselviin sanoihin ei olekaan yksinkertaista, tyhjentävää vastausta. On mielestäni sekavaa, että sama asia voi tarkoittaa eri asioita riippuen viitekehyksestä, joihin ne laitetaan.

Toisaalta, kosto ei ole minulle konkretisoitunut käsite. En muista koskaan ajatelleeni, että kostampa tämän asian tuolle tyypille. En ole myöskään kadehtinut ystäväni tavaroita tai ammatteja ja olen ollut vilpittömästi iloinen siitä, jos heillä menee hyvin. En ole halunnut kostaa heille sitä, minkälaisia he ovat olleet, sillä mielestäni ihmisyyteen kuuluvat kaikenlaiset pikkuvirheet.
Toisaalta olen ajatellut, että on vain reiluutta ja oikeudenmukaisuutta se, että jos tuo tekee noin, on minulla oikeus tehdä samoin. Esimerkiksi, jos mieheni kävisi vieraissa, olisi minulla oikeus samaan. Tässä on kysymys tilien tasaamisesta, eli varmaankin kostosta puhtaimmillaan, vai onko? Onko se kosto, jos mieheni hyväksyisi syrjähyppyni omansa jälkeen, tai jos tekisin sen salassa niin, ettei mieheni tietäisi siitä? Tai jos minä nauttisin siitä enemmän kuin normaalista seksielämästä mieheni kanssa? tai jos syrjähypyt pompittuamme pääsisimme tilanteen yli ja latkaisimme luottamuksellista parisuhdetta? Onko kosto myös moraalista niin, että sen vahingollisuuden määrä vaikuttaa lopputulokseen ja lopulta haalistuu kosto pelkäksi ongelman ratkaisuksi. en tiedä, en tosiaankaan tiedä....

asuntolaina onkin monimutkainen juttu

Kävimme sitten hakemassa asuntolainaa mieheni kanssa. Tai oikeastaan lainalupauksen, että saamme lainaa sitten kun löydämme asunnon, joka miellyttää meitä.

Ajattelin, että meillä olisi siihen 150 000e asti varaa maksaa lainaa pankille ja olin oikeassa, saatiin lainalupaus siihen mutta järkyttävää on vain se, että asuntomarkkinoilla ko. summa ei pääkaupunkiseudella riitä kuin kolmioon, eikä sekään edes moneen myynnissä olevaan sellaiseen (jos siis ei halua asuntoa idästä tai vantaalta/espoosta).

Lainanhaku itsessään oli myös eksoottinen kokemus, sillä opntolainassa kun kyse ei ollut muusta kuin rastista kelan paperissa, josta saatu vastaus kiikutettiin pankkiin ja rahaa sai tilille. Nyt lainavirkailija ensin oikein kätteli ja sitten alkoikin tenttaus. Onneksi meillä oli palkkatodisteet mukana, sillä niitähän se ensiksi katsoi. Sitten kysyttiin velat ja nykyisen asunnon vuokra, perheen koko ja mitä jäi palkasta käteen kuussa. Sitten olikin paljon puhetta lainasta ja piru mikä sotku sen setviminen on, minkälaisilla ehdoilla lainaa otetaan.

Ensiksikin, lainan korko piti päättää prime tai euroborista, joista prime on pankin oma hidas korko (jolle ei sitten saanut korkokattoa, josta muuten lisää myöhemmin) ja eurobor vikkelämpi liikkeinen korko (johon saa korkokaton). Päätettiin tietty ottaa eurobor, koska korkokatto on hyvä olla olemassa tälläisilla lainoilla.
Sitten meidän oli päätettävä kuinka kauan lainanmaksu kestää ja päätettiin se yleinen 25vuotta, tosin iloisena yllätyksenä oli, että korkokatto ei ollutkaan lainaan sidottava juttu, vaan sen sai ostaa 1-10v ajanjaksolle alkaen 4.000e/kerta (yhteensä siis 154.000e).

Meillä oli myös tämä pikku ongelma, eli eihän me miehen kanssa mitään varallisuutta omisteta eikä säästöjä ole päässyt tulemaan, joten lainan vakuutena toimii itse ostettava asunto. Meidän on silti myös maksettava 3.000e pankille siitä hyvästä omavastuuna ed. mainitun lainan päälle
(yht. 157.000e), että haluamme ensiasunnon ilman aikaisempaa varallisuutta.

Kun tuli aika valittava maksuerät, niin niitä oli sitten vain kaksi tapaa: tasaerä (eli annuiteettilaina, jossa maksuerän suuruus on koko ajan sama) tai tasalyhennys (Jossa lainaa lyhennetään samankokoisin erin ja kun korko vähenee ajan kuluessa pienenee myös summa, joka pankille maksetaan).
Tasalyhennyksessä hyvä puoli on se, että vaikka maksuerä on aluksi korkea, se pienentyy ajan mittaan siedettäväksi ja pankki voittaa siinä itselleen noin 5.000e ylimääräistä lainan päälle. Huono puoli tasalyhennyksessä on, että se korkea maksuerä kestää noin 15 vuotta ennen kuin se vähenee siedettävälle tasolle.
Tasaerässä oli hyvä puoli se, ettei maksettava summa muutu koko lainan aikana vaikka korot heilahtelisi (maksuaika vain pitenee) ja maksuerä on pienempi mutta ikävä puoli oli se, että korkojen heilahdellessa maksuaika pitenee ja pankki saa 30.000e ylimääräistä lainasta.
Meidän oli pakko valita tasaerä, sillä ei meillä ole mahdollisuuksia maksaa kallista hintaa yli 15 vuotta varsinkin, kun meillä on pieni lapsi koko tuon ajan (tämä siis nostaa meidän pankille maksaman lainan 189.000 euroon) .

Ainiin, sitten meidän oli myös katsottava, että asunto, jonka ostamme on omalla tontilla ettei siihen tule yhtiövastineeseen lisää lainasta ja parhaimmillaan sekin nostaa "vuokra"hintaa yli tonniin kuussa. Lopuksi lainavirkailija hymyili, kehoitti meitä pysymään vuokra-asunnoissa ja lähetti meidät matkoihin.